Jostain kumman syystä mieli ja sydän halajaa
metsään, luontoon.
Itselleni se toimii kuten terapia.
Lääkitsee levotonta mieltä ja puhuttelee olemuksellaan.
Luonnossa saa olla kuin pieni lapsi tutkimusmatkalla.
Luonto on täynnä aarteita.
Jopa oman mökin pihasta löytyy monenmoista mukavaa:
Kuva: Hanna
Ketunleipiä.. eli käenkaalia.
Voi napostella suuhun sellaisenaan tai lisätä leivälle/ salaattiin.
Kuva: Hanna
Kallioimarretta, jonka juuria voi talvellakin löytää.
Kuori juuri ja maista!
ihan selvää lakua!!
Oma isäni opetti meitä, kun oltiin pieniä löytämään luonnon lakua, jolla olivat itse pienenä herkutelleet.
Ennenmuinoin käytetty flunssan oireisiin teeksi haudutettuna.
Tätä olen keitellyt nokkosen kanssa, kun nenä vuotaa ja kurkkua kivistää.
Kuva: Hanna
Katajanmarjat olivat kypsyneet osittain.
Keräilin kypsät ja kuivaan ne.
Niitä voi sitten lisätä mausteeksi kala- ja liharuokiin
Kuva: Hanna
Oma pakurikääpä löytyi pystyyn kuolleesta koivusta.
Lintujen pesimispuusta, jossa tikka tykkää naputella.
En malttanut sitä vielä nakertaa, kuin pienen palasen.
Odottelen että kasvaa antamaan vastustuskykyä koko perheelle.
Kannattaa metsässä pitää silmät auki,
pakuri on tämän hetken hitti ja maksaa luontaistuotekaupoissa paljon.
Kasvaa luonnossa koivun lahottajasienenä.
Kuva: Hanna
Puna-apila. Muksuna ja aikuisenakin on mukava saada makeaa suuhunsa
imemällä mettä, punaisten terälehtien juuresta.
Puna-apilaa voi käyttää teenä, salaateissa ja kauneudenhoidossa.
Jalkakylpynä muiden villiyrttien kanssa.
Tässä vasta murto-osa kaikesta mitä mökki pihaltamme löytyy.
Ensi kevääksi on hommattava: Hulluna Hortaan- kirja
Luoja on luonut uskomattoman määrän ravinnoksi kelpaavia ja terveyttä edistäviä kasveja.
Harmi, jos tulevat sukupolvet vieraantuvat luonnosta eivätkä ymmärrä sen rikkautta.
Itse pidän huolen, että luonto kulkee luonnollisena osana omien lapsien ja lähellä elävien lapsien elämää.
Voisin haastaa muita vanhempia tekemään samoin!
Yhteistä metsäretkeä ei lapsi unohda aikuisenakaan, kuten huomaatte :D
Nämä jutut tulivat ulkomuistista, mutta paljon on vielä opittavaa.
Tähän aiheeseen palataan vielä monta kertaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti